Les examens.

Koulu alkaa jo olemaan lopuillaan ja tenttiviikkokin on yhtä tenttiä vaille valmis. Takana on jo kaksi muuta tenttiä tällä viikolla ja kahden muun kurssin tentit on olleet jo aikaisemmin lokakuussa ja marraskuun alussa. Tenttiviikko Skemassa on periaatteessa kahden viikon mittainen, ts. se on ajoitettu kahdelle viikolle. Tämä tosin kuitenkin riippuu hyvin paljon valituista kursseista ja niiden tenttiajankohdasta. Itselläni esimerkiksi suurin osa kursseista on valinnaisia, joka tarkoittaa sitä, että tenttikerta on kurssin viimeinen luentokerta. Täten tentit ajoittuvat joulukuun alkuun. Jos valitsee niin sanottuja ’core’- kursseja, on tenttikerta todennäköisesti sitten sillä toisella tenttiviikolla, sillä niiden tenttiajankohta selviää yleensä vasta aika myöhään. Monet tentit koostuvat case-tehtävästä, jossa opiskelijan tulee vastata case-tekstin pohjalta annettuihin kysymyksiin ja analysoida sitä. Tämän lisäksi tenteissä on vielä kysymyksiä avainkäsitteistä; näitä kysymyksiä on yleensä yksi tai kaksi. Aikaa tentin suorittamiseen on vain puolitoista tuntia, joka on todella vähän ottaen huomioon, että ainakin Suomessa on tottunut vähintään kolmen tunnin tenttiaikoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tenttipaperin eteen saadessaan ei ole kyllä aikaa arpoa vastauksia, vaan kirjoittaminen täytyy aloittaa saman tien tai muuten aika loppuu kesken (ja yleensä opettajat eivät jousta tästä puolestatoista tunnista). Itse olen ainakin oppinut nopeaksi kirjoittajaksi, mutta tekniikan oppiminen vie oman aikansa. Lokakuussa sain hyvän harjoittelun tähän, sillä päätimme Doing Business in Europe -luokkamme kesken, että pidämme lokakuun puolen välin jälkeen välikokeen. Aikaa oli siis puolitoista tuntia ja edessä kolme sivua case-tekstiä ja siihen liittyvät kysymykset sekä kaksi muuta Euroopan instituutioihin liittyvää kysymystä. Muistin tentin alussa kuinka en muistanut tenttialueesta mitään, vaikka olin mielestäni valmistautunut tenttiin todella hyvin. Pikku hiljaa alku paniikin jälkeen sain kuitenkin ajatuksesta kiinni ja täytyy sanoa, että kiire meinasi tulla, että ehdin vastaamaan jokaiseen kysymykseen ennen kuin aika loppui. Toinen tentti esimerkki Globalization –kurssista: aikaa oli samat puolitoista tuntia ja kyseessä monivalintatentti. Edessä kahdeksan sivua, yhteensä 50 monivalintaa. Paniikki. Ajatuksena ’mä en pysty tähän’. Yhtä monivalintatehtävää kohden kolme vastausvaihtoehtoa. ’Ei oo kyllä mun vahvin osaamisalue’ ajattelin. Siinä sitten aloin kahlaamaan kysymyksiä läpi ja miettimään mahdollisia oikeita vastauksia. Osa kysymyksistä oli aivan vieraita, mutta jotenkin siitäkin tentistä selvisin juuri ja juuri annetun ajan puitteissa. Kaiken kaikkiaan tentit ovat ihan ok; ainakaan niillä kursseilla, jotka itse valitsin, tentit eivät olleet vaikeita. Ainoa asia, joka oli hieman omituista oli tenttikäytäntö; tentit eivät todellakaan ala ajoissa ja joihinkin tentteihin joutuu jopa viemään omat tenttipaperit. Lyijykynällä ei tarvitse kirjoittaa vaan mikä tahansa kynä käy (ranskalaiset jostain syystä suosivat mustaa kynää).

On vaikea uskoa, että koulu täällä Ranskassa on tosiaan lopuillaan ja ensi viikolla on vuorossa paluu Suomeen. Tänään on siis viimeinen koulupäivä Skemassa ja viimeinen tentti iltapäivällä. Kyseessä on ranskan tentti, jossa pitää kirjoittaa mielipidekirjoitus annetusta tekstistä. Siitä kun selviän niin saan hyvällä omallatunnolla aloittaa viimeisen viikonlopun täällä Ranskassa; tiedossa on rentoutumista, hyvän ruoan maistelua ja kaupunkikierroksia ystävien seurassa.

Atmosphère de Noël.

Jo muutaman viikon ajan on ollut mahtava seurata miten ranskalaiset valmistautuvat jouluun. Kaikki alkaa jouluvalojen ripustuksesta pienen pienille kaduille ja kujille; ne ovat kuin tehtyjä juuri niille varatuille paikoille. Ne täydentävät vanhan kaupungin tunnelmaa juuri oikealla tavalla ja valaisevat katuja kauniisti auringon laskiessa mailleen. Lisäksi kaupat panostavat joulukoristeluun aika tavalla; joulukuusen lisäksi joka puolella roikkuvat joulunauhat ja pallot ja kaiken kruunaa joululaulut. Voisi kuvitella, että kyseinen jouluhössötys olisi aika imelää, mutta sitä se ei ole; täällä se osataan rakentaa kauppoihin niin, että se luo mukavan ja kutsuvan tunnelman. Joskus jopa unohtaa olevansa joulukuussa, sillä täällä Etelä-Ranskassa ei ole yhtään lunta ja suurimman osan ajasta taivaskin on aivan pilvetön.

Ranskalaiset rakastavat joululahjojen ostamista. Joka päivä näkee ihmisiä tulevan ulos kaupoista monien kassien ja pakettien kanssa. Ensimmäiset joululahjapakkaukset kauppoihin ilmestyvät suunnilleen marraskuun puolivälissä ja siitä se jouluinnostus sitten alkaakin. Mitä lähemmäksi joulua mennään, sitä enemmän kaupat ja liikkeet tarjoavat ostettavaa tavaraa. Hyvä esimerkki aivan kaikkea joulutavaraa tarjoavasta ketjusta on Carrefour. Sen isoimmissa kaupoissa tavaraa on enemmän kuin tarvitsisi; peruselintarvikkeiden lisäksi se pursuaa kaikenlaista jouluun liittyvää joulukoristeista puhuvaan joulupukkiin. Ilmapiiri Carrefourissa on aivan sanoinkuvaamaton: ihan kuin ihmiset pelkäisivät kaiken loppuvan kesken, sillä vähintään joka toinen ihminen juoksee aivan päättömästi suuntaan jos toiseen. Olen edelleenkin sitä mieltä, että jokaisen tulisi kokea edes kerran elämässään Carrefour joulusesongin aikaan; sen jälkeen omat kauppaostokset Suomessa tuntuvat hyvin kevyiltä.

Myös joulumarkkinoiden merkitys täällä Ranskassa on aivan toisenlainen: pienet kojut ovat vieri vieressä täynnä kaikenlaista mahdollista joulutavaraa ja tuliaista. Niiden vieressä höyryää kuumat makkarat ja pikkusuolaiset, joita nälkäiset markkinaihmiset jonottavat minuuttitolkulla. Joulumarkkinoiden keskiönä on valtavan suuri joulukuusi, joka on koristeltu punaisin joulupalloin ja valkoisin joulunauhoin. Se on sijoitettu suuren vesiputouksen viereen, jossa on tilaa istua ja ihailla kyseistä komeutta. Kaiken kaikkiaan joulumarkkinat levittäytyvät ympäri suurta Place Massenaa Nizzassa, jossa liikenne ei pysähdy koskaan ja jossa ihmiset nauttivat tunnelmasta ja istuvat kahviloissa yömyöhään.